Villisika Sus Scrofa Scrofa Kookkaimpia Suomessa esiintyviä sorkkaeläimiä. Suuri ja pitkä pää sekä lyhyehköt jalat, puolipyöreä pallomainen olemus. Korvat ovat karvaiset ja näkyvät, häntä on melko pitkä ja suora. Karvapeitteessä on tuuhea aluskarva ja sen päällä pitkät jouhimaiset harjakset peitinkarvana. Isolla vanhalla karjulla selkeästi näkyvät torahampaat. Ison karjun jäljessä selkeästi huomattavissa kannuksien jäljet. Normaalisti jälki noin 5-7 cm pitkä. Luonnonvaraisena tarvitsee talviruokintaa ja yleensä hakeutuu ruokintapaikoille. Etupää voimakkaan vanttera, (harteikas) pienehköt kinkut kotisikaan nähden. Levinneisyys Villisika esiintyy harvalukuisena Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Villisika elää pienissä laumoissa ja karjut vaeltelevat yksin. Villisikoja on tavattu myös Pohjois-Suomesta. Villisika viihtyy hyvin tarhaolosuhteissa kunhan sillä on tarpeeksi tilaa ja ajanvietettä. Faktaa villisiasta Koko: Karju painaa noin 100-250 kg "tarhattu jopa 300 kg". Emakko painaa 80-150 kg. Ruumiin pituus noin 120-200 cm. Säkäkorkeus karjulla noin 80-110 cm. Aistit/liikkuminen: Liikkuu yleensä aamu- ja iltahämärässä. Villisialla on huono näkö, mutta erittäin tarkka kuulo ja aivan mahdottoman hyvä hajuaisti. Saavuttaa hetkellisesti jopa 60 km/h ja ottaa sen muutamalla loikalla. Erittäin nopea ja kimmoisa eläin vaikka näyttääkin kömpelöltä. Ravinto: Villisika on kaikkiruokainen. Muista sorkkaeläimistä poiketen villisika ei ole märehtijä. Sen ruuansulatus on tehokkaampi ja parempi kuin kotisialla. Vahvan kärsänsä ansiosta se kaivaa maasta juuria ja hyönteisiä sekä matoja. Ruokailee myös peruna- ja juurikasmailla mielellään. Elinympäristö: Villisian mieliympäristöä on kosteat tiheiköt lehtimetsissä pellonlaitamilla. Se ei pärjää jos lunta on 40 cm ja yli sekä ruokintaa ei ole tarjolla. Lisääntyminen: Kiima alkutalvesta. Kantoaika 3kk 3vko 3pv. Vetäytyy porsimaan mm. tiheään kuusipuskaan, jonne tekee pesän oksista, sammaleista, varvuista ja muusta sopivasta materiaalista. Porsii keskimäärin 1-3 porsasta, tarhaoloissa 1-8 kpl. Siat voivat saada jopa 9 porsasta - ei enempää, sillä niillä on vain 9 nisää. Myös syksyllä voi syntyä porsaita - riippuu ruokinnasta tai ja jos kevätpahnue menehtyy niin emakko tulee nopeasti uudelleen kiimaan ja saa pahnueen syksyllä. Porsaat ovat noin 400-500 g painavia pieniä raidallisia karvapalloja, jotka tulevat pesästä näkyville ensikerran noin 3 vrk ikäisinä. Pyyntitavat: Ammutaan yleensä kyttäämällä lavalta viljelysmailta/ ruokintapaikalta. Koira-ajosta tai joskus hirvijahdin yhteydessä. Haavoitettu villisika surmaa vuodessa enemmän metsämiehiä kuin esim. karhut. Haavoitettuna erittäin vaarallinen eläin. Pyyntiajat: 1.6-28.2. Emakko jolla on porsaat, on aina rauhoitettu!   [ sivun alkuun ]